Me Pisarsotilaat

Yhäkö me
laahaamme ylänköjen ylösnousuissa
vastaamme maanjäristyksen 
vaativaan halkeilevaan järjestykseen
joka loistaa
kuin pelargoniat syyssateessa

Taivaan kyynelehdinnässä
kynttilän halkoma
avaruus
osoittaa kirkkaammat
pellon huokailemat
aallot, meille myötäilevät

Yhäkö me hukumme
hymyhuulten avaamiin
huokailuihin

Me, pisarsotilaat tinatta

Pulppuilevaan

Keventyäkseen herkistymiseen,

kuullakseen lintujen laulusta kaikessa kaikuvan

syntymättömän musiikin

Harmonia ei täytä avaruutta,

syyttä sen sisältää

seuravaan pää hiljennetään

polariteetit pelkistyvät

pikkumyymaiseksi maisemaksi

Puu palautuu alkujuureensa

neliöiden neliöön

luottamuksen elektronisuihkuun

kanssadiplomatian kansaan

symbioottiseen mykorritsaan

jättiläisen vatsaan

kolmeen sanaan

Kiitos Rakas Anteeksi

Eväiksi, kehollistuman saatteeksi

senpäivään sulautunut

hiuksikosta hoksaava karsikko

vetteistyy

palava meri

pulppuavaan

Minuun-Teen

Tynnyreittäin hyrrät
heräävät rähmäsilmäisinä hyräilemään
suufilaisia vihreyksiä, vilisevinä
viivoittuu
koottu kenttä
eivät koot puhu enää merten metreissä

mahtuu minuun

Ripsille satamaan
vuoristopuroja, ruostuttamaan
kun kupari johtaa, elävöittävä kohtaa
hohdolleen valon hautajaisissa
karttakepit, nimetön mandoliini ja kolme käärmettä

tarjotaan minuun

Nouse alkuperän tulileikki,
hetki, sitten ja nyt, pisaroituva
lumoutuva
nouse päätöspiste sekä silinteri
kaari kantaa kantapaikkaan
kalenterissa hiukset rakentavat zeppeliinin
lentokuvitettuna

uinuva nukkuu minuun
minävetteistyn
hukkuvaan

Unten Liike

olipa kerran mahti nimellä
tavujen välistä, se lausumattomuus
katsoa silmälasimaisesti
syvämielellä

kuuluuko pala
peliin, yhteisesti
heijastuneeseen peiliin

kysyy kengänkopse
ja
kanjonimainen kaiku punahiekassa
kuuluvan kissaviiksikarva
saattaa särähtää kuinka kuin kyyn kieli
hiiren sydänliikkeessä
syödä hetkeä, juoda nuortavanhaa
yksi on kaksi
matemaattisesti myötälepäävälle
hän, joka kättelee hikeänsä niistäen
taas tässä, eritteitä herättämässä
me olemme, me olemme
yksi satukansa

millainen uni tänään?

The Arctic Bramble of Agape

Every set of your tapping 

 

In a flash of your presence

The breath talks silently like you do

The way is the heart

To flow with agape is to let it live

Fluctuations hum with the wind

 

Like the great drum in a loving spin

The movement, the stillness 

The field is sowed there's 

Nothing to grasp

Everything to love as it grows 

 

Tähdenhento

Läpi tähtien, Tiettömien teiden
Itsestään täyttyy tyhjästä
Keskeisen Synergia Seitsentasoiseen
Tasapainottuen kuin sykkiväiset Seulaset
Olevaisuuden pitkänmatkankulkija
Pohjantähden valonpoika
Venuksen suudelma
Väliin silmien sulkija
Askeltaa avaaja, Ikuisuutta halaava
Jokin virtaa
Joki ilman pintaa
Joessa meri, pisarassa kaikki
Vuori lepää painollaan
Tähdätään tähtiin
Tule tulileikkiin noella
Nokare maata, pala taivasta
Sinä siinä Välissä Välität Välitöntä Välittämistä
Nyt ja aina
Johdat polkua Kohti Tähtiä

Kohtalokas Valinta

Voivatko asiat olla niin yksinkertaisia,

että niistä voi valitsemalla tehdä

joko vaikeita tai helppoja?