Ohimeneväksi

Prisma piirittää jokaista iiristä

tunnitonta tunnelia, 

jonka dialogina aamuauringon rakastelu havahduttaa

yhä virittyvämpään aikaan,

kuun kaarien kauriinjuoksuun

leijonanharjainen kvasihologrammi

koteloituu

tyynen tuntevaan

valon kuiskaus piirtää iltaan

säyseyteen silittyviä

sävysyvyyden siivillä

selittämätöntä selittäviä

arjen harmaa kuninkaallisessa

loistossaan

untuva kelluvana linjautumisena

on kuin on

pelipeilien pastellitulkintaan

ajautunut irtopuu virran ravistelemana

taivas kirkkaudessaan tuulten myötä

jokayönä

mitä tahansa heijastuu,

se muutoksessa rakastetaan

kohdalleen eläväksi

ohimeneväksi

Pulppuilevaan

Keventyäkseen herkistymiseen,

kuullakseen lintujen laulusta kaikessa kaikuvan

syntymättömän musiikin

Harmonia ei täytä avaruutta,

syyttä sen sisältää

seuravaan pää hiljennetään

polariteetit pelkistyvät

pikkumyymaiseksi maisemaksi

Puu palautuu alkujuureensa

neliöiden neliöön

luottamuksen elektronisuihkuun

kanssadiplomatian kansaan

symbioottiseen mykorritsaan

jättiläisen vatsaan

kolmeen sanaan

Kiitos Rakas Anteeksi

Eväiksi, kehollistuman saatteeksi

senpäivään sulautunut

hiuksikosta hoksaava karsikko

vetteistyy

palava meri

pulppuavaan

11-11

Sisimmästä sisin
matkoista lyhyin ja pisin
millaista ihmistä kuljetat sekä mihin?

mut ah!,
miks´ kysyä,
kun voi hiljaisuudessa pysyä?

nämä sanat sytytä
Sydämes´ Pyhäs´ Tilas´
Itsein
Ikinykyisyydessä
yritä & löydä
Vuolain Väylä

<3

Itsetietoinen

kaiken tekemäni

kaiken tekemättä jättämäni

kaikkien ajatuksieni, tunteideni

sekä unelmieni

taustalla

on

hiljainen minä

itsestään tietoinen itse

se katsoo hyväksyen

se hymyilee

olemassaoloaan

ikuisuuden ääretöntä

vointiaan

sen voi kuulla täysin hiljaa

sen voi löytää kaiken kadotettuaan

sen voi saada kaikesta luovuttuaan

sen voi elää kuoltuaan

linjautuminen siihen

tarkoittaa

anteeksiantamista, irtipäästämistä

puhdasta rakkautta

tekemisessä, olemisessa, läsnäolossa

kaikessa

se olet

sinä itse

viattomuudessa sen katse

Aamusta Iltaan Yhdessä

Antamalla ei menetä
                        vaan saa
  
Olo olla 
              aamusta iltaan

Pimeydessä täyttyen
    keskittyneessä hiljaa

Piste ovensa avaa
      valo pisteensä
                         maalaa

Antaa Antautumisen
                 liian poistaa

Lian liinan pukeminen
             puhdistamisen
          opetuksia toistaa

       Kertaa kymmeniä kertoja
             yhdessä liottaa
            pyöreässä nollassa 
      kiinteytyksen kirjoituksia
                        lopettaa

Rintakehäsi auringon rusko
      uskosi sisärungossa
yhä vahvemmin loistaa

Elon maailmanpuu
leikkisen kiemuraisessa
oksistossa

Yhden suoraa
                     Todistaa       

     

Sopu Sijaa

Kultaisen Kotkan Ilmaviisaus

Kun hengität olemassaolon

Keveyttä, Kultaisen Kotkan

ilmaviisaus

Luo Luottavan Liidon.

Kun antaudut Kaikenkattavan

hiljentävään hellintään -

On kuin Universumi olisi

Äiti, joka

Rakkaushalauksellaan

ottaa sinut 

tukevaan otteeseen.

Ehjän avoimet siipesi

ovat auki vastaanottamaan

ja antamaan koko olemuksesi

Korkeista Korkeimman

Tahdon Linjaukseen.

Näin yksilön seitsenportainen

pitkä kiipeäminen saavuttaa

kirjokannen sateenkaarisen

loiston.

Selkeä tyhjyys kaikessa.

Kiitos, oi Sisäinen Mestarini.

Sielun Suunta

Ilmailija Fundeeraa

ilmalla kyllästetty
kiiltokuvan keihästäjä
kuulee
linnun lennon
läppien lovella
sykyttimessä
ituilevassa suursytyttimessä
coltittomassa
 "tuonne halajaa astua
   ilmavirtain hyväilyyn" 

kaipuu kaakattaa kuin mokomakin
aamukukko

innostuminen auringosta
ilmileikkii, impiliekkii,
ihostaan iloisen näkövinkkelistä
solkisulka sulaa onneen

tarpeeksi horsmansiemenen kaltainen
ajatusten tunnustelu
se juhannusvasta
voi naulata kotkansiipiä
eksistenssin aaltoilevaan kokemussopukkaan

suojassa lymyilevä saattaa saada
leimasimesta diagnoosiinsa ajatus-allergian
F.U. kun et tajunnut
tajunnan tonnettain
tärähtelevää dynamiittimaista tynnyriluonnetta

SiINÄ on voimaa
puhumattomana proteiinihirmuista
ja ankarista ähistelyistä

munaa löytyy kanalasta:
pääkopastasi
sekä kehottomasta värisevästä auramajasta
elon puuhellaan puuhaillaan,
puhellaan, puhalletaan
unelmia siivekkäiksi
päämäärätietoisiin lentoratoihin
Käsitellään käsittely
täsmää tämä, ylös nyt.
näkökulma katsevinkkeli
löytynyt

Tulipantu

Minusta Tuli
Pattiposki, myrkyllä pantu
Punapantomiimipano -
Kynsirapsi Maalaa-laa-laa
Laulaa rytmillä, näkymätön karvakuontalo
Kerällä perse
Paljaana muurahaiskeko
Kikkaraelämää

Yhdentyy, kun kiertyy
Kokoavaksi, kokoavuksi
Kahdentuu, milloin siihen
Samaan istuu jokapäivänä

Tomulla Tummenneet Toden Teolla
Voi viritetyt voiveistokset
Puhtaaksi nuolla
Kuten Emättimen Aukon Alueen
Pyhän Temppelin
Alttari-Askareen puurtaja

Minusta Tuli
                        Pillun Palvoja
                        Karvaan katsova
                        Pyhän nektarin, Vulvamehun, Juoja
                        KokovartalokliimaksiLuoja

Kerran eräässä eteiselämässä
Lottoajan Suoja
Voittajan on kelpo lymyillä-hymyillä,
sillä kosminen kosteutesi
Kuultaa Kasvoiltani
Kuin Merellinen Korallinen Koreus
Kuutamo, Kuun anti pyöreänä pyllynä
Kivinen nännipihasi Kalliomaalauspaikka
Käpälikkö läpinäkyvällä eritteellä

YKS-Yhtymä, YKS-Pyhä

Uhmaat huohotuksella
Tyyntä Munkkimiestä
Pilkkireikänä tällä kertaa
Suuni Volkano
Ja sylki valuu
Kun railakkaasti suonekkaista nostelet
Olen ma' sun Pumppu
"Miten ois pepputemppu?"
Sydän kävelee valaistuu Lankkuu
ja Ykseydelliseen Mereen
Tippuu
Hellällä huuhdottuu kultahippuu

Hikiyössä Valossa kuullaan
Rakastavaisten
Henki-Ykset
Yliset henkäykset
"Yksin?" - Pöh, tulipantuna
kuolonkorinassa höpötykset

Ikuisuuden Kehityspyörä

Ikuisuuden Kehityspyörä
               IKIRATAS
Pyörien Monessa Yhdestä

Ajattomuuden nostonyöri
               EI LAKA
       Nostoaan, Sykleissä

Jok'ikinen Hetkinen Todistaa Kehitystä
Hiotaan Ihmissielua, kun Läsnä Kärsimystä

Helmi löytää Hehkullensa Syytä
Uskaltaen pohtia suurta Kysymystä:
   Miten Rakkaus kehittää Ihmistä?
  
Miten Valovuo valaa Vuorenvarmat teot nuo,
Jotka toiselle lohdutusta
ja Silmien Loistoa tuo

Kun kosketus Luo Muistutust'
Suo se Suitsutust'
Voit Aina Nousta Epätoivon Suosta
Ulospääsytien Olemas' Olosta
 Siihen Sielukas Luota

On hiljaisuus
ja väistyy Kuona!

Vaikeuden Tulet, Karaistuneen Suoja!
Sykkii sydän yhä syvemmin
Kärsimyksen kukkanen
Valontuoja SYLEILI

Kuolee Sinusta Minä

Riisut Minut Koskematta
   kangaspaloihin, joihin
Lämmön vuoksi otetaan
väliaikainen OTE
kuten Minä Sinuun

Pullistuu päivän posket
   patjoilta pois pudottava
   Kovuuteen, silmissäs Aurinkomme Nousee
      Syntyy Uuteen Pehmeyteen
Minä Sinussa

Räystäs ei kysy putoavalta
   vedeltä: "Miksi?"
Eräässä kuoppaisessa kehollistumassa
   Palon ja surun teksti
Sinä kirjoitat Minua

Erotessamme Näennäisesti
Kaikki Alkaa Alusta
Kuolemasta

ja VAPAUDUN
Eikä meitä enää ole

Niin Uneksin

Palapeli Sanoo Kehitys

Pienet asiat tekevät
Elämästä Suurta
Eloperheen, Rakkaan,
Naurahdus
Itkevän ystävän
Olkapään kosteuttava
Halauskosketus
Todellista
Elämä avautuu,
Kun elämälle Antautuu
Ja ottaa Rakastavaan
Hyväksyvään
Palapelikäsiin
joka Keveyden Heleydestä
Antaa palojen etsiä
Paikkansa
Jokainen Ajatus, Teko
Ja etenkin vuolaasti väreilevät
Sanojen värit, painotukset
ja valinnat
Mitä Laitan Ulos,
Siitä muodostuu
Eloni Kudos

Kutokaamme Kehittävää

Säteilevä Ydin

Se miten Sä Säteilet
Se Kiusaa
Se miten Sä Säteilet
Se Siunaa
Se miten Sä Säteilet
Saa rinnat sykkii
Se miten Sä Säteilet
Sydänvaloa syyksi
Se miten Sä Säteilet
Sanoittaa suloo
Se miten Sä Säteilet
Sydänkevään vihervaloo
Se miten Sä Säteilet
Ikiajoiks' vapauttaa
Se miten Sä Säteilet
Korkeuksiin kohottaa
Se miten Sä Säteilet
Sanoja kaipaa ei
Se miten Sä Säteilet
Kaikelle muulle hei hei
Se miten Sä Säteilet
Sykinnän tiheyttä kasvattaa
Se miten Sä Säteilet
Rakkauden valos' ei oo raskasta
Saa suunnattomuuteen säteilee

SÄDEKEHÄ
SIELU LEPÄS
Suunnattoman rakas ERÄS
Säteessäs
KIRKAS KU TERÄS

Sulle oi, Sulle oi
Sulosonaatit tehään
Suudelmassas´
Unestani Herään

Henkivalkea Haihduttaa

Lepopaikka

Kun hengitys, hiljainen, tasapainon suo
Opastaa keveys mut ikuisen rauhan luo
Löytyi sydämestäin salainen sopukka
Uskoavaimeni hiljaa tiirikoi, turha hoputtaa

Pillipiipari puhaltaa elämän kukkaa
Levänneeseen saa taas sukeltaa
Se on suuri se valtameresi sisin
Rakkauden valo on se voimist' väkevin

Avautumalla antaudut, sulavasti, myötä säkenöivien säkeiden
Ihmispienoinen kuva koko kosmoksen
Kevennä, naura, terveellistä täysjyväkauraa
Sisältää kerroksii, kuten sydämmesi ydin

Löysin lepopaikan, paikoista pyhin
Olen vahvasti ja kaikk' on hyvin
Lepopaikka leikkauspiste kahden spiraalin
Muuttuvaa, Ei ole puutuvaa ku palaa ikiliekki virtaava