Riisut Minut Koskematta
kangaspaloihin, joihin
Lämmön vuoksi otetaan
väliaikainen OTE
kuten Minä Sinuun
Pullistuu päivän posket
patjoilta pois pudottava
Kovuuteen, silmissäs Aurinkomme Nousee
Syntyy Uuteen Pehmeyteen
Minä Sinussa
Räystäs ei kysy putoavalta
vedeltä: "Miksi?"
Eräässä kuoppaisessa kehollistumassa
Palon ja surun teksti
Sinä kirjoitat Minua
Erotessamme Näennäisesti
Kaikki Alkaa Alusta
Kuolemasta
ja VAPAUDUN
Eikä meitä enää ole
Niin Uneksin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti