Totuus Toden Kotini

totuus on nimeni

rakkaus kotini

pyhässä yhteydessä

yhä etsivi

ja siitä luopuvi

maailmankaikkeus

on kotini

totuus nimeni

sulaudun osaksi

suuren palapelin

sallin sen tulevi

unelmieni kodiksi

tekojeni temppeliksi

siellä kaikessa tekeminen

ei ole enää tekemistä

vaan totuuden ylistämistä

itsestään itseen

kehon, sielun ja mielen

yhdistämistä

seuraa iki-rauha

totuus olkoot

tahdon alaisen rakkauden nimi

toden kotini leposyli

Taivaan Sydämen Tie

        Rakkaus
         on Tie
Taivaan Sydämeen

Tunnetuulikko

Tunteiden tuulia vaan

antaa tuivertaa

niin surukin

lempeässä valossa

sielun kirkkauteen

avartaa

Aamusta Iltaan Yhdessä

Antamalla ei menetä
                        vaan saa
  
Olo olla 
              aamusta iltaan

Pimeydessä täyttyen
    keskittyneessä hiljaa

Piste ovensa avaa
      valo pisteensä
                         maalaa

Antaa Antautumisen
                 liian poistaa

Lian liinan pukeminen
             puhdistamisen
          opetuksia toistaa

       Kertaa kymmeniä kertoja
             yhdessä liottaa
            pyöreässä nollassa 
      kiinteytyksen kirjoituksia
                        lopettaa

Rintakehäsi auringon rusko
      uskosi sisärungossa
yhä vahvemmin loistaa

Elon maailmanpuu
leikkisen kiemuraisessa
oksistossa

Yhden suoraa
                     Todistaa       

     

Vanhamullan Mullistaja

Kankaisiin kadonneet
yksilön tajunnan    järvenjää
        fantasioitu kuulaan omistaja

vaikka aurinko juo
       ja
sammuu jokayönä

sitä todella on
pelkistetty todistaja

tuhkalla ja karhunlannalla
peitetty pitäjä
seesteisempi sula
paskalammen savottanuotti

rannalla rämeen
maahiskäsi kipristää
kynsien neljällä    suunnalla

pakkanen puree ja panee
sylkien tallottuaan
luonnonlakien lumiseen lauluun

Lepää konkistadori.

autonominen henkäys
päänsisäisessä parlamentissa
manifestoi pestoiset eväänsä

hiljaan voi viisas uppoutua
sisäiseen silmäänsä

ja olla olematta
ilmainen vouhotus

Horus-otsalla
            zig zag -käärme
punamullasta

kotkan lentäessä siivistä
levittyy 
psykedeelinen eläinten leikkimä
leikkimaa

näkymä tarkentuu
ymmärryskiikareiden virityksessä
olkoot sula
           vesipyörre
irtipäästössä

Joulun Lempi

Tuikun Talin Keskiössä
             Sulattaja
Hengestä Huurtuu
             Jäätyvä Ikkuna

Jätetyt Jäljet
kuin hiljaa poskille painetut 
Suudelmat

Käy Kelloton
kuin Sydän Lemmestä

Kuvitelmat
Mukavissa Mielissä Haipuvat
Turvallisin Turkis
Sisältä, sykkivässä taipuva

Joka päivä kysyvät kädet,
eikö Meitä luotu Halaamaan,
Lämpöä Jakamaan?

Itsenäisyys

Itsen Iäisyys

Iätön Itse

Itsen Isyys

Isäntäemäntänä omassa pirtissä

sekä

Impenä yhdessä Hengessä

Itsenäisyys

Itse ohjastaen

tiedostaen seurauksen ja syyn

Itsen Sallivuudessa

      virtaa Rakkaus

Iki-Lemmen Yhtyvyys

Yhden suuren

              Pysyvyys

         Itsen Pyhyys

       Ääretön syvyys

  Iätön Itsen Iäisyys