Taiteen henkisyydestä & Pien' Sulo

»Sanat ovat sisäisiä ääniä. Tämä sisäinen ääni syntyy osin – ehkä pääosin – objektista, jota sana palvelee nimenä. Mutta kun objektia itsessään ei nähdä, vaan vain se nimi kuullaan, kuulijan mielessä syntyy abstrakti mielikuva, dematerialisoitu objekti, joka heti saa aikaan värinää ’sydämessä’.»  Lainaus teoksesta "Taiteen henkisyydestä"

Runojen taustallani piilee erilaiset kokemukset, tuntemukset sekä oivallukset. Aie siirtää näitä elämäni rikkauksia, toimii siltana muille ihmisille, teille oi rakkaat lukijat. Minua itseäni kiehtoo valtavasti sanojen aikaansaama vaikutus. Kuten Kandinsky kirjassaan "Taiteen henkisyydestä" kertoo objektista, jota ei nähdä mutta jonka aikaansaama vaikutus kuitenkin tuntuu sydämessä. Värinää sydämessä. Toivon, että Sulorunot tuovat värinöitä sydämeesi. Nostan hattua nöyrästi kaikille, jotka uskaltavat pitää sen avoimena.

Vielä pieni runo:

Sulo
Pääs' Esiin
Silittäessäs' Lisää sensitiivist'
Sensuellis' tuoksus meitä yhdistävä tiivis
Sydän ei unohda
Riisun Liivis'
Muuris'

Kaiken
Meitä rajoittavan
ja todistamme suloisen
Kaksoiskierteisen yhden yhteisen soman Ykseyden
Sulautuma, sulava tuma
Solu Sopeutuma
Siitos

Kiitos
ja Rakas
kuljet mukana Aina
Vaikka vakavat välil saattaa painaa
Sulan ku Halaillaan
Sitä Salailla
Koskaan

Koskes'
Kuljetaan, Kuljetetaan
Kujilla kukkivaa kunnolla
kasvua kohottavaa Kasvoilla, Hehkua poskilla
Hiilloksilla humahtavaa Avaa
Sydän on
Halaa