Vanhamullan Mullistaja

Kankaisiin kadonneet
yksilön tajunnan    järvenjää
        fantasioitu kuulaan omistaja

vaikka aurinko juo
       ja
sammuu jokayönä

sitä todella on
pelkistetty todistaja

tuhkalla ja karhunlannalla
peitetty pitäjä
seesteisempi sula
paskalammen savottanuotti

rannalla rämeen
maahiskäsi kipristää
kynsien neljällä    suunnalla

pakkanen puree ja panee
sylkien tallottuaan
luonnonlakien lumiseen lauluun

Lepää konkistadori.

autonominen henkäys
päänsisäisessä parlamentissa
manifestoi pestoiset eväänsä

hiljaan voi viisas uppoutua
sisäiseen silmäänsä

ja olla olematta
ilmainen vouhotus

Horus-otsalla
            zig zag -käärme
punamullasta

kotkan lentäessä siivistä
levittyy 
psykedeelinen eläinten leikkimä
leikkimaa

näkymä tarkentuu
ymmärryskiikareiden virityksessä
olkoot sula
           vesipyörre
irtipäästössä

Joulun Lempi

Tuikun Talin Keskiössä
             Sulattaja
Hengestä Huurtuu
             Jäätyvä Ikkuna

Jätetyt Jäljet
kuin hiljaa poskille painetut 
Suudelmat

Käy Kelloton
kuin Sydän Lemmestä

Kuvitelmat
Mukavissa Mielissä Haipuvat
Turvallisin Turkis
Sisältä, sykkivässä taipuva

Joka päivä kysyvät kädet,
eikö Meitä luotu Halaamaan,
Lämpöä Jakamaan?

Itsenäisyys

Itsen Iäisyys

Iätön Itse

Itsen Isyys

Isäntäemäntänä omassa pirtissä

sekä

Impenä yhdessä Hengessä

Itsenäisyys

Itse ohjastaen

tiedostaen seurauksen ja syyn

Itsen Sallivuudessa

      virtaa Rakkaus

Iki-Lemmen Yhtyvyys

Yhden suuren

              Pysyvyys

         Itsen Pyhyys

       Ääretön syvyys

  Iätön Itsen Iäisyys